Kansainvälisille kehittäjille
Miksi Suomi – ja miten lämpö saadaan täällä hyötykäyttöön
Suomessa on, mitä suuret datakeskukset tarvitsevat: viileä ilmasto, pääosin fossiiliton sähkö ja tontteja lähellä verkkokapasiteettia. Hankekanta kertoo sen: noin 450 MW kapasiteettia nyt ja 2 000–3 400 MW vuoden 2030 loppuun mennessä, kun mukaan lasketaan vain luvitetut hankkeet (Suomen datakeskusyhdistys ja VTT). Suomi myös odottaa, että lämpö käytetään. Avans tekee tästä odotuksesta tulonlähteen.
Perusteet
Mitä Suomi tarjoaa datakeskukselle
Viileä ilmasto
Ulkoilma jäähdyttää laitosta suurimman osan vuotta, mikä pitää jäähdytysenergian ja vedenkulutuksen pieninä.
Puhdas ja vakaa sähkö
Suurin osa Suomen sähköstä on fossiilitonta, ja verkko on osa pohjoismaisia sähkömarkkinoita.
Tilaa lähellä sähköä
Maaseudun kohteita lähellä verkkokapasiteettia ja kuntia, jotka hakevat aktiivisesti datakeskusinvestointeja.
Teollinen osaaminen
Pitkä perinne prosessiteollisuudessa, energiatekniikassa ja kaukolämmössä sekä yliopistot, jotka tekevät yhteistyötä yritysten kanssa.
Säännöt
Hukkalämpö-, lupa- ja verosäännöt, joihin kehittäjän on varauduttava
Datakeskusrekisteri (huhtikuusta 2027)
Hallituksen 30.10.2026 antaman esityksen mukaan jokaisen vähintään 0,5 MW:n datakeskuksen on ilmoittauduttava Huoltovarmuuskeskukselle 30 päivän kuluessa liittymissopimuksesta ja ennen rakentamista. Kyse on rekisteristä, ei luvasta. Laki on tarkoitettu voimaan 1.4.2027, ja nykyiset kohteet ilmoittautuvat 30.6.2027 mennessä. Erillisen lakiesityksen mukaan ulkomainen investointi yli 100 MW:n datakeskukseen vaatisi samasta päivästä alkaen ennakkoluvan.
Verkkoliittymien etusijajärjestys
Suomi korvaa verkkoliittymien jonotusperiaatteen neljällä etusijaluokalla (lakiluonnos). 1–10 MW:n datakeskukset ovat luokassa 2, suuremmat luokassa 3, ellei oma joustava tuotanto kata vähintään 80 % huipputehosta. Muut kuin pienimmät hakemukset käsitellään kahdesti vuodessa, ja ensimmäinen kierros voi olla vasta vuoden 2027 lopussa. Etelä-Suomessa vapaata kapasiteettia on vähän, joten uudet kohteet sijoittuvat pohjoiseen ja länteen, kauas lämpöverkoista.
Hukkalämmön hyödyntämisvelvoite ja kustannus-hyötyanalyysi
Suomi on pannut EU-säännön täytäntöön energiatehokkuuslailla (1429/2014, muutos 1382/2025): yli 1 MW:n datakeskuksen on hyödynnettävä hukkalämpönsä, ellei kustannus-hyötyanalyysi osoita sitä mahdottomaksi, ja uusi tai merkittävästi uudistettava kohde ilmoittaa analyysin Energiavirastolle ennen rakentamista.
Sähkövero
Datakeskusten sähkö siirtyi 1.7.2026 alennetusta veroluokasta II (0,05 c/kWh) yleiseen veroluokkaan I (2,24 c/kWh), molemmat ilman huoltovarmuusmaksua. Joulukuussa 2025 linjatusta korvaavasta tuesta luovuttiin vuoden 2027 budjettiriihessä 1.9.2026, joten hukkalämmön hyödyntämisen täytyy kannattaa omillaan. Kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput ja sähkökattilat sekä muut vähintään 0,5 MW:n lämpöpumput pysyvät veroluokassa II.
Puhtaan siirtymän sijoittamislupa (43 a §)
Rakentamislain mukaan puhtaan siirtymän hankkeen alueidenkäytölliset edellytykset voidaan hakijan pyynnöstä tarkastella sijoittamisluvalla ilman asemakaavaa tai yleiskaavaa. Datakeskukselta edellytetään, että pääosa sen hukkalämmöstä hyödynnetään. Yksikään datakeskus ei ole vielä käyttänyt reittiä, joten juuri uskottava lämpösuunnitelma tekee siitä käyttökelpoisen.
Energiatuki
Business Finland myöntää energiatukea hankkeisiin, joiden hyväksyttävät kustannukset ovat enintään 5 miljoonaa euroa; suuremmista hankkeista päättää työ- ja elinkeinoministeriö. Esimerkiksi Lappeenrannan Lämpövoima sai vuonna 2024 TEM:ltä 2,66 miljoonan euron tuen lämpöpumppulaitokselle, joka hyödyntäisi suunnitellun datakeskuksen hukkalämpöä.
Lähteet: energiatehokkuuslaki (1429/2014, muutos 1382/2025); hallituksen esitys datakeskusrekisterilaiksi (30.10.2026); hallituksen esitys investointilupalaiksi (22.10.2026); luonnos hallituksen esitykseksi sähköverkkoon liittämisen etusijamenettelystä (Yle 10.10.2026; Fingridin lausunto 9.10.2026); sähköverolaki, datakeskusten veroluokan muutos 1.7.2026, ja Vero.fi sähköveroluokista; vuoden 2027 budjettiriihi, datakeskustuesta luopuminen (1.9.2026); rakentamislaki 751/2023, 43 a §; Business Finlandin energiatuen ehdot; työ- ja elinkeinoministeriön energiatukipäätökset 2024; Suomen datakeskusyhdistys ja VTT, arvio datakeskusten rakentamisesta (28.10.2026).
Näin Avans auttaa
Paikallinen kumppaninne datakeskuksen hukkalämmölle
Hyödyntämisvalmis jo suunnitteluvaiheessa
Suunnittelemme Avans Connectin laitokseen varhain, jotta kohde voi raportoida hyödyntämisvalmiuden ensimmäisestä EU-luokituksestaan alkaen.
Löydämme lämmönkäyttäjät ja teemme sopimukset
Kartoitamme paikalliset lämmönkäyttäjät kuivaamoista ja kasvihuoneista kaukolämpöön, teemme sopimukset ja työskentelemme yhdessä kunnan kanssa.
Hankeyhtiö rahoittaa
Hankeyhtiö rahoittaa Heat Hubin ja Avans operoi sitä, ja lämpö otetaan ympäri vuoden. Maksatte kapasiteettimaksun; Heat Hub -investointi ei tule taseeseenne.
Yksi tiimi, kolme kieltä
Työskentelemme englanniksi, suomeksi ja kiinaksi ja tunnemme paikalliset päättäjät.
Seuraava askel
Suunnitteletteko datakeskusta Suomeen?
Kertokaa kohteesta ja aikataulusta. Näytämme, mitä lämpö voi tuottaa ja miten se tukee lupaanne.
Mitä seuraavaksi tapahtuu
- 130 minuutin keskustelu: lämpö, mahdolliset käyttäjät, aikataulu
- 2Arvioimme yhdessä sopivuuden, aikataulun ja rahoitusvaihtoehdot
- 3Saatte kiinteähintaisen esiselvitystarjouksen, joka hyvitetään järjestelmätoimituksessa