Hukkalämpö · Päivitetty
Miksi kaukolämpö ottaa vain 5–10 % maaseudun datakeskuksen lämmöstä
Kaukolämpö on oletusvastaus datakeskuksen lämmölle. Suurelle maaseudun tekoälykampukselle se kattaa kuitenkin vain pienen osan kolmesta syystä: vuodenaika, etäisyys ja lämpötila.
Datakeskuksen hukkalämpöä tulee tasaisesti, kysyntää ei
Datakeskus tuottaa lämpöä joka tunti ympäri vuoden, tyypillisellä käyttöasteella noin 7,5 GWh IT-megawattia kohden. Kaukolämmön kysyntä seuraa säätä: Suomessa se on talvikuukausina yli viisinkertainen kesään verrattuna (Energiateollisuus). Talven mukaan mitoitetussa verkossa on heinäkuussa vähän tilaa lämmölle.
Uudet kampukset rakennetaan kauas taajamista
JLL:n mukaan Eurooppaan vuosille 2026–2028 suunnitellut hyperscale-datakeskuskampukset sijaitsevat keskimäärin 175 kilometrin päässä suurista keskuskaupungeista, kun vuosina 2022–2025 valmistuneilla etäisyys oli 46 kilometriä. Kaukana kaupungeista lämmölle on harvoin valmista ostajaa. Eräässä suomalaisessa esimerkissä 60 MW:n hanke tuottaisi noin 450 GWh lämpöä vuodessa, josta paikallinen verkko voisi ottaa 3–4 %, ja vain talvella.
Lämpötila on verkolle liian matala
Nestejäähdytetyistä palvelimista palaava vesi on noin 50-asteista. Kaukolämpöverkot toimivat 65–90 asteessa, joten lämpö tarvitsee lämpöpumput ennen käyttöä. Se maksaa sähköä ja investointeja ja kannattaa vain osalle lämmöstä.
Vaihtoehto: monta käyttäjää lämpötilan mukaan
Moni tuotannollinen käyttö tarvitsee juuri datakeskuksen lämpötilaa: kuivaus ja kasvihuoneet 40–50 °C, biokaasu ja biohiili 37–42 °C, kala- ja hyönteiskasvatus 20–30 °C sekä rakennukset ja lumensulatus 25–40 °C. Kun ne toimivat yhtenä kaskadina datakeskuksen vieressä, ne käyttävät lämpöä ympäri vuoden. 100 MW:n kampuksella, jossa on yksi Heat Hub -moduuli kuormitettua 10 MW:n hallia kohden, tällainen kaskadi vie käyttöön noin puolet vuoden lämmöstä, noin 335 / 670 GWh, kun pelkkä kaukolämpö ottaa 5–10 %.
Kaukolämmöllä on yhä paikkansa portfoliossa sille osuudelle, joka kannattaa. Tarkoitus ei ole korvata sitä vaan lakata pitämästä sitä ainoana ostajana.
Miksi tällä on väliä
Euroopan komission mukaan, jos kaikkien datakeskusten hukkalämmöstä hyödynnettäisiin keskimäärin puolet, se kattaisi lähes neljän miljoonan eurooppalaisen kotitalouden koko lämmöntarpeen. Sinne pääseminen vaatii lämmönkäyttäjiä, jotka toimivat heinäkuussa yhtä hyvin kuin tammikuussa.